Mitä pandemia on opettanut meille työpäivämuotoilusta?

Maria Sillanpää, Bonfire Agency

Tapasin eilen kolmea lapsuudenystävääni sunnuntaibrunssin merkeissä – kuusi tuntia hurahti silmänräpäyksessä! Yksi meistä on asunut Pariisissa jo pitkään, ja nykyään kuulumisia tulee päivitettyä harvemmin.

Jossain kohtaa keskustelua hoksasimme, että mehän ollaan nykyään kaikki yrittäjiä. Meillä kaikilla on alunperin kaupallinen koulutus, mutta kukin tahoillamme päädyimme miettimään uutta suuntaa uralle ja uudelleenkouluttautumaan perhevapaiden yhteydessä. Yhdestä tuli hieroja, toisesta sisustussuunnittelija ja kolmannesta sophrologi. Itse en vaihtanut alaa, vaan tein jatko-opintoja markkinoinnin ja viestinnän parissa. Ellen olisi näiden opintojen kautta päätynyt täyspäiväiseksi yrittäjäksi, olisi minullakin saattanut olla alanvaihto edessä.

Miksi kaupallisen alan töissä on niin paljon työntötekijöitä? Ihmiset väsyvät ja uupuvat hektisen työtahdin vuoksi tai eivät koe työtään merkitykselliseksi. Näitä tarinoita kuulee aika paljon.

Omalla kohdallani työntötekijät liittyivät siihen, että minulle ei koskaan sopinut perinteinen klo 9-17 toimistotyöaika. Ison unentarpeeni vuoksi en nykyisin sovi juuri koskaan palavereita toimistolle ennen klo 10 aamulla. Jo ennen koronaa tein tyypillisesti 2-3 etätyöpäivää viikottain, koska se mahdollistaa joustavammin juoksulenkin tai päiväunet kesken työpäivän, mikäli koen olevani niiden tarpeessa. Yrittäjyyden tuoma joustavuus on ollut hyvinvointini kannalta todella kriittinen asia.

Olen iloinen, että pandemia on pakottanut meidät pohtimaan laajemminkin etätyön mahdollistamaa joustavuutta arkeen. Kun pian palaamme ”uuteen normaaliin”, emmehän unohda, mitä korona-aika on opettanut meille työpäivien joustavammasta muotoiluista. Uskon, että meistä jokainen on paras asiantuntija siihen, millainen työympäristö ja rytmi sopii itselle parhaiten.

You may also like

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *